1/3 Taidemuseolla
Avainteoksemme oli osa Korundin näyttelyä Kelluva maailma - Floating world.
Soutaja-teos oli aseteltu niin, että se näkyi portaisiin
ensimmäisenä kun katsoja astelee kohti näyttelytilaa. Avainteoksemme nähtyäni
huokaisin helpotuksesta. Pelkäsin nimittäin että alkuperäinen teos olisi
pienempi kuin harjoituksissa tarkastelemamme reproduktio. Mutta teos oli todella vaikuttavan kokoinen!
Juuri teoksen koon vuoksi tunne veneen lähestymisestä ja
kohti tulemisesta vahvistui entisestään. Veneen kokka tuntuu suorastaan
vyöryvän kohti katsojaa, kun teoksen lähelle menee. Myös vaikutelma liikkeestä
voimistui. On hämmästyttävää, että niinkin staattisessa ja symmetrisessä
teoksessa voi löytyä niin vahva liike.
Kun teosta katsoo läheltä, huomaa käytetyn tekniikan
(akvatinta) antaman ”lisämausteen”. Näkyvissä ovat raaputusjälkiä, naarmuja,
poispyyhkimisiä sekä kuparilaattaan syöpymisen yhteydessä tulleet jäljet, jotka
lisäävät teoksen viehätystä. Pohdimme paljon työssä käytettyä tekniikkaa. Olisi
mahtava nähdä kuparilaatta, jolla teos on vedostettu. Entä millä perusteella
juuri tämä vedos päätyi taidenäyttelyyn? Millaisia muut vedokset ovat? Entäpä
prässi, jolla työ on vedostettu?
Avainteoksemme oli asetettu näytteille toisen Juho
Karjalaisen samaa teemaa käsittelevän teoksen viereen. Kun Soutaja-teosta ja
Mies ja vene-teosta katsoo näin vierekkäin, ne selkeästi tuntuvat liittyvän
toisiinsa.
2/3 Kuvallinen kuva-analyysi
